Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

exJT.ORG:

Pikakurssi jehovantodistajuuteen

Tämän sivuston avulla Jehovan todistajien toiminnasta ja järjestöstä saa nopeasti paljon tietoja. Niitä lukijoita varten, jotka haluavat perehtyä tarkemmin asioihin, kirjoituksiin on liitetty runsaasti linkkejä, jotka johdattavat syvällisemmän tiedon luo. Laajemman tiedon löytää myös tämän linkin kautta.

 

Sivut on julkaistu 22.08.2017. Uusin päivitys 14.02.2019.

 

Lukijat voivat lähettää palautetta, vinkkejä, korjausehdotuksia ja huomautuksia suoraan sivun tekijälle sähköpostissa:

jp@johanneksenpoika.fi

 

Otteita Jehovan todistajien kirjallisuudesta:

Herätkää! -lehti heinäkuu 2009, sivu 29:

Ketään ei saisi pakottaa palvomaan tavalla, jota hän itse ei voi hyväksyä, tai valitsemaan uskonnon ja perheen välillä.

 * * *

Vartiotorni 15.11.2013 sivu 20:

Elämää pelastava ohjaus, jota silloin saamme Jehovan järjestöltä, ei ehkä näytä omasta mielestämme viisaalta. Meidän kaikkien täytyy olla valmiita tottelemaan mitä tahansa saamiamme ohjeita, vaikka ne eivät kenties näyttäisikään inhimilliseltä kannalta katsottuna tai strategisesti järkeviltä.

* * * 

Vartiotorni 15.11.2009 sivu 14:

Älkäämme koskaan kyseenalaistako sanoin tai teoin Jehovan nykyään käyttämää viestintäkanavaa (4. Moos. 16:1–3).

Varmistautukaa kaikesta; pitäkää kiinni siitä, mikä on hyvää.

(1. Tessalonikalaisille 5:21)


Tietoa Jehovan todistajista ja heidän järjestöstään

Uskontojen uhrien tuki UUT ry:n järjestämä seminaari

Kirjailijat kertovat työstään

Uskontojen uhrien tuki UUT ry järjesti 22.11.2013 Helsingissä korkeatasoisen seminaarin, missä oli esiintyjinä 8 nimekästä kirjailijaa ja tutkijaa:

  • Hannu Lauerma
  • Katriina Järvinen
  • Terho Miettinen
  • Janne Villa
  • Aila Ruoho
  • Kristiina Kouros
  • Johanna Hurtig
  • Jukka Timonen

Seuraavassa on esitetty jokaisesta seminaaripuheesta alkusanat.


Hannu Lauerma, psykiatri, tutkimusprofessori, vastaava ylilääkäri

Lauerman esityksen lähtökohta on se, että ihmisiin voi tehdä vaikutuksen niin monella tavalla.

”Parantaja”-ammatteja on ollut jo tuhansia vuosia. Shamaanit eivät ole kadonneet minnekään. Heitä on monenlaisia monissa yhteyksissä.

Ihmiset tekevät vaikeita kysymyksiä. Mitä varten sairastutaan ja kuollaan? Mitä varten hyvät ihmiset kärsivät? Selityksillä voi ansaita myös elannon, koska uskominen tuntuu ihmisestä niin paljon paremmalta kuin epävarmuus.

 


Katriina Järvinen, kirjailija, psykoterapeutti

Katriina Järvinen on entinen helluntailainen. Hän irtautui kivuliaasti 19-vuotiaana uskonyhteisöstään ja otti samalla etäisyyttä perheeseensä. 30 vuottakaan ei riitä irtautumiseen, ja se onkin yksi syy, miksi hän kirjoittaa kirjoja.

Katriina Järvinen puhuu seminaarissa kirjailijan työstä.

Vuonna 2007 ilmestyi Laura Kolben kanssa yhteistyönä kirjoitettu kirja "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa". Siitä seurasi aika paljon julkisuutta, ja alkoi tulla yhteydenottoja helluntaiseurakunnan taholta ja oman perheen jäseniltä, että minkä ihmeen takia hän ryhtyi "kostokampanjaan" yhteisöä kohtaan, ja mikä oikeus hänellä on pilata äitinsä elämä mustamaalaamalla omaa perhettään?

 

Terho Miettinen, KTM

Terho Miettisen kirjaa ei ollut vielä julkaistu seminaarin aikaan. Se julkaistiin vuoden 2017 alkupuolella.

Terho on lähtöisin helluntailaisesta suvusta ja ängetty helluntaimankelin läpi kysymättä Terholta, haluaako hän sellaista. Hänen suvussaan on seurakuntien perustajia, vanhimmistoveljiä, saarnaajia, laulajia, lauluntekijöitä ja lähetyssaarnaajia.

Terho kokee, että hänen elämästään meni 9 vuotta hukkaan. Hän ei tiennyt lainkaan - "Kuka mä olen?", "Mitä mä haluan?", "Mitkä on mun tarpeet?", "Mitkä on mun tunteet?"

Terho oli itsensä kanssa hukassa, mutta hänen pelastuksensa oli kauppakorkeakoulu. Siinä vaiheessa kun Terho sinne päätyi kypsässä aikuisiässä, hänellä oli jo kaksi lasta. Kauppakorkeakoulu oli hyvin merkittävä asia siinä mielessä, että siellä tutkittiin, miten asiat ovat, eikä tarvinnut ottaa kaikkea vastaan "uskossa". Terhon ajattelutapaan tuli merkittävä muutos. Se pelasti Terhon elämän.

 

Janne Villa, kirjailija, toimittaja, terapeutti

Janne Villa julkaisi vuonna 2013 kirjan "Hengellinen väkivalta". Tuon kirjan prosessi alkoi vuonna 2009, kun Kirjapaja pyysi Jannea tekemään tästä aiheesta jutun. Taustana oli se, että Janne oli kirjoittanut jo 1990-luvulta lähtien useita kirjoituksia uskonnollisten yhteisöjen ongelmista ja uskontojen uhreista. Toinen näkökulma kirjaan oli se, että Janne meni opiskelemaan vuonna 2007 psykoterapeutiksi.

Vuosi 2009 oli hyvä aika alkaa kerätä kirjaa varten materiaalia, kun silloin paljastui Pietarsaaressa pienen lestadiolaisen yhteisön keskuudessa pitkällinen hyväksikäyttöjuttu. Maallikkosaarnaaja ja yhteisön keskushahmo oli vuosikymmenien ajan käyttänyt lapsia hyväkseen yhteisössään, eikä kukaan ollut uskaltanut siihen puuttua, koska hänellä oli gurun asema.

 

Aila Ruoho, kirjailija, teologi, kouluttaja

Aila Ruohon kiinnostus hengelliseen väkivaltaan juontaa kauas lapsuuden tapahtumiin. Hänen vanhempansa olivat mukana vanhoillislestadiolaisuudessa 1970-luvun alkupuolella. Liikkeeseen kuuluminen ei ollut ongelmatonta. Ristiriidat kärjistyivät 1974–1975 kun yksi Ailan siskoista liittyi Jehovan todistajiin. Lestadiolainen yhteisö painosti Ailan vanhempia karttamaan todistajaksi kääntynyttä lastaan. Ongelmat johtivat hoitokokoukseen, jossa äiti erotettiin yhteisöstä. Samalla myös Aila jäi liikkeen ulkopuolelle. Ainoastaan Ailan isä jäi yhteisöön.

Myöhemmin Ailan toinenkin sisko liittyi todistajiin. Lähisukuun tuli eräänlainen jakolinja Jehovan todistajien ja vanhoillislestadiolaisten välille. Toisaalta oli ”Totuus” ja toisaalla puolestaan ”Jumalan valtakunta”. Aila ei kuulunut kumpaankaan ryhmään. Lohjan seurakuntanuorissa kulkevan ja aktiivisesti isostoimintaan osallistuvan aikuistuvan nuoren usko ei ollut kelvollinen, ei siskoille eikä isälle.

Varsinaisesti Aila kiinnostui hengellisen väkivallan teemasta vasta 2000-luvun alussa. Hän löysi netistä entisten Jehovan todistajien kertomuksia ja ymmärsi kuinka isosta ja kipeästä asiasta karttamisessa oli kyse. Aiemmin hän oli pitänyt JT-oppia suhteellisen harmittomana, tosin harhaoppina. Tuolloin hän alkoi keskustella aktiivisesti netissä todistajien kanssa. Keskustelut johtivat päätökseen hakeutua opiskelemaan teologiaa. Opiskelujen alussa suunnitelmissa oli tehdä gradu Jehovan todistajien opista, mutta ajatus laajeni koko hengellistä väkivaltaa koskevaksi. Työn tuloksena syntynyt gradu löytyy netistä.


Kristiina Kouros, johtaja, Ihmisoikeuskeskus

Kristiina Kouros on ihmisoikeuksiin erikoistunut juristi. Hän on työskennellyt vuosina 2000 - 2012 Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä, ja tällä hetkellä hän toimii Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustetussa Ihmisoikeuskeskuksessa johtajana.

Kristiina sanoi aluksi olevansa hyvin iloinen siitä, että Uskontojen uhrien tuki UUT ry sai vihdoin ansaitsemansa tuen Raha-automaattiyhdistykseltä ja voi nyt järjestää tilaisuuksia, joissa keskustellaan tärkeistä aiheista, ja tarjota vertaistukea ja tietoa, mitä näihin ilmiöihin liittyy.

Ihmisoikeuksiin liittyen tämä aihe ei ole helppo, toteaa Kristiina. Kun on kysymys uskonnon vapaudesta, yksityisyyden suojasta ja sananvapaudesta, joissakin tilanteissa nämä asiat törmäävät toisiinsa tai vetävät eri suuntiin. 


Johanna Hurtig, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

Johanna Hurtig on yhteiskuntatieteiden tohtori ja on vuodesta 1997 lähtien toiminut eri yliopistoissa sosiaalityön opettajana ja tutkijana. Hänen aiemmat tutkimuksensa ovat liittyneet lastensuojeluun sekä hyvän ja pahan merkityksiin sosiaalityön ammattikäytöissä. Johanna toimii tällä hetkellä tutkijatohtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, ja Johannan vastikään ilmestynyt tutkimus "Taivaan taimet - uskonnollinen yhteisöllisyys ja väkivalta" on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua jo tutkimuksen alkuvaiheista lähtien.

Johanna Hurtig kertoi, että hän on tutkimuksensa kuluessa pyrkinyt puheenvuoroissaan pitäytymään tutkijan roolissa, ja kokenut henkilökohtaisten kokemusten raottamisen itselleen vieraaksi, vaikka niitä on usein kysytty.

Tässä seminaarissa sellaista lähestymistapaa toivottiin, ja Johanna valotti hiukan tutkimusprosessinsa tätä puolta itselleen tärkeiden kuvien avulla.


Jukka Timonen, filosofian tohtori

Jukka Timonen on filosofian tohtori Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksenoppiaineesta. Hän työskentelee tutkijana Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Joensuun perinnearkistossa. Seminaarissa hänellä on aiheena uskonnollisista yhteisöistä irtautuneiden identiteettikertomukset, joita hän on tutkinut väitöskirjassaan.

Ensimmäinen sysäys tutkimukselle tuli, kun Jukka Timonen tapasi henkilön, joka oli juuri eronnut esikoislestadiolaisuudesta. Heille syntyi oikein hyvä keskustelu, mutta tämä eronnut henkilö joutui lähtemään yllättäen tästä tilanteesta. Myöhemmin he tapasivat uudestaan, ja silloin tämä henkilö selitti, että hänelle tuli liian ristiriitainen olo. Sen keskustelun luontevuus ei sopinut siihen malliin, jonka hän oli omaksunut itsestään selvänä todellisuutena omassa kasvuyhteisössään.


Lue kaikki seminaariesitykset täältä.